Tammisunnuntain muistojuhla Kuortaneella

Maakunnallista Tammisunnuntain muistojuhlaa vietettiin Kuortaneella 28.1.2024. Tilaisuus alkoi sanajumalanpalveluksella Kuortaneen kirkossa. Kun kirkko sattuu olemaan myös puheenjohtajan vihkikirkko (40 vuotta sitten) oli selvää, että myös Tammisunnuntain vietto aloitetaan sieltä. Saarnan ja liturgian piti vs. kirkkoherra Elina Lapinoja-Pitkänen. Virret olivat ajankohtaan sopivat ja reilu satapäinen kirkkoväki veisasi kanttori Marita Jokiahon säveltämänä mallikkaasti. Korsukööri esiintyi paitsi kirkossa myös seppelpartioiden laskemien seppelten jälkeen sankarihautausmaalla.

Jumalanpalveluksen jälkeen oli kirkkokahvit Kuortaneen Urheiluopiston ravintola Aallossa maistuvien pitsanpalojen kera. Juhlakansaa ravintolaan oli kerääntynyt jo reilusti yli kaksi sataa. Puheensorina oli sitä mukaan, olihan taas vierähtänyt vuosi edellisestä Tammisunnuntaista.

Päiväjuhla alkoi sotilaallisen täsmällisesti tasan kello 12.00 Jääkärien marssilla, jonka esitti Laivaston soittokunta musiikkikomentajakapteeni Juha Ketolan johdolla hänen soololaulunsa kera. Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Veli Suvanto lausui tervehdyspuheessaan osanottajat tervetulleeksi ja johdatti Kuortaneen urheilulukion oppilaat sytyttämään muistokynttilän vapaussoturien muistoksi.

Laivaston soittokunta esitti seuraavaksi kolme musiikkikappaletta: Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa, Rakovalkealla ja Muunnelmia suomalaisesta sävelmästä. Musiikkikomentajakapteeni Juha Ketola lauloi myös ensimmäisen laulun soolona. Viimemainittu oli vieraampaa musiikkia, itselle aivan tuntematon esitys.

Juhlapuheen piti kontra-amiraali Jori Harju. Hän toi puheensa aluksi esiin Vapaussodan historiaa ja syitä sen alkamiseen sekä sodan jälkeisiin vaiheisiin: ”Vuonna 1918 hankittu Suomen vapaus joutui kuitenkin kovalle koetukselle ja vaati kalliit uhrit sodissa vuodesta 1939 vuoteen 1945 mutta voimme kiitollisina todeta, että Isänmaamme kesti”. Nykyajasta puhuessaan hän kiinnitti huomiota myös Ukrainan tilanteeseen ja sen taistelusta suvereeniteettinsa puolesta: ”Suhteutettuna Ukrainan sodasta saatuja havaintoja puolustusvoimien toimintaympäristöön, ei kenellekään pitäisi olla epäselvää mikä merkitys puolustusratkaisuillamme: kokonaisturvallisuuden mallilla, koko maan puolustamisella sekä ennen kaikkea vahvalla maanpuolustustahdolla on Isänmaamme turvallisuuteen.”

Juhlapuheen jälkeen esiintyi kuortanelainen Canto-kuoro, johtajanaan Liisa Viitasaari. Kuoro esitti Heikki Klemetin säveltämän ja A.V. Koskimiehen sanoittaman laulun Soi kiitokseksi Luojan ja toisena lauluna Liisa Viitasaaren säveltämän ja Paavo Cajanderin sanoittaman laulun Suomalainen rukous.

Tervehdykset juhlaan toivat Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela.

Huomionosoitusten jälkeen palkittiin Kuortaneen liikuntalukion ainekirjoituskilpailun parhaat. Paikalla oli kolmannelle sijalle yltänyt kirjoittaja kun kahdella muulla oli liikuntalukioon oleellisesti vaikuttava peli tai muu hyväksyttävä syy olla poissa. Lukion äidinkielen opettaja luki voittaneen oppilaan aineen, joka käsitteli Vapaussodan eri nimiä ja kuinka samaan aikaan sodittiin sen mukaan monta sotaa kuin niitä eri nimillä myöhemmin nimettiin.

Ennen Kuortaneen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Annu Ridanpää-Taittosen päätössanoja Laivasto soittokunta esitti vielä Heikki Klemetin säveltämän teoksen Vilppulan urhojen muistolle. Juhla päätettiin yhdessä laulettuun Maamme-lauluun.